Huhhei mikä talvi! Instagramin puolella laitoinkin kuvaa ja muutamalla lauseella ajatuksia siitä, millainen talvi on ollut. Ensikertalaisena ehdottomasti olen huomannut, että kasvien hyvinvointi vaatii varsin paljon panostusta. Moni kasveistani on heittänyt henkensä ja muutama kamppailee vielä, mutta ensi vuonna viisaampana!
Edellisestä julkaisusta alkaakin olla jo aikaa, sillä vaihdoin välissä työpaikkaa ja aloitin uudet opinnot palkkatyön ohella. Kasveja olen luonnollisesti hoivannut rakkaudella ja valmistellut talvea ensimmäistä kertaa. Muutama uutukainenkin ennätti kotiin. Tässä vähän kuulumisia viime viikoilta.
Alkuaikojen kasviostoksilla tuli pyörittyä paljon kukkakaupoissa katselemassa sitä, mikä miellyttäisi eniten silmää. Plantagenissa muiden pikkukasvien joukosta pisti silmään Silkkimaija. Kyseinen kasvi ei ollut ihan mini, mutta silti vain muutaman kymmenen senttiä korkea. Silkkimaijassa varmasti huomasin ensimmäisenä sen pyöreät, raidalliset...
Kävin muutaman päivän reissussa Barcelonassa, Espanjassa. Reissun päätarkoitus oli virkistäytyminen työporukkamme kanssa, mutta otin tietysti ilon irti myös blogi mielessäni.
Blogin aiheita pohtiessani minulle on tullut mieleen kaikenlaisia ideoita ja ajatuksia. Haluaisin kovasti jo tehdä julkaisuja jokaisesta omistamastani kasvista, mutta pyrin kuitenkin hillitsemään niiden tekemistä siihen asti, että minulla on kasveista ainakin yksi omakohtainen fakta: se, että saan ne kasvamaan ja kukoistamaan kotonani. Ja tämähän...
Ensimmäiset täysikasvuiset kasvini ostin Ikeasta. Lisäksi tiesin paikallisen kukkatalon ja Plantagenin myyvän kasveja. Jostain syystä en osannut ajatella, että myös kasveja (saatika pistokkaita) voi postittaa. Maailmahan aukeni aivan uusiin ulottuvuuksiin kun oivalsin, että kaupungin eikä edes maiden välimatkat ole ongelma.
Ensimmäinen kasvinurkkaukseni valmistui muutama viikko sitte. Se nurkkaus on sohvani päädyssä TV:n vasemmalla puolella ja tämä seuraava nurkkaukseni olikin tulossa TV:n oikealle puolelle, johon on suora näkymä sohvalta. Koska näkymä on suora niin olin päättänyt siitä tulevan valkoinen nurkkaukseni - pystyn ihailemaan oleskelutilassani kasveja...
Piipahdimme ystäväni kanssa Vantaalla sijaitsevassa Viherpajassa, jossa on kasvinmyyntien lisäksi myös japanilainen puutarha. Ystäväni on asunut Japanissa ja hän osasikin tunnistaa puutarhasta perinteisiä kasveja.
Olen aikuisiällä aina pitänyt sisustuksessa maanläheisistä väreistä. Luonnonvalkoista, beigeä ja pehmeän vihreää - eri kuoseissa ja sävyissä. Osa kalusteistani on myös itse maalattuja pääasiassa siksi, että sisustusmieltymykseni ovat muuttuneet vuosien varrella ja en ole kuitenkaan halunnut ostaa hyvien, täysin käyttökelpoisten huonekalujen tilalle...
Oli sanomattakin selvää, että kasviharrastukseni lähtiessä hurjaan kiitoon kasveja alkoi kertyä tasaista tahtia kotiini. En liiemmin tässä kohtaa vielä ennättänyt ajattelemaan ja pohtimaan, että mihin valoon, ruukkuun tai kasvualustaan nämä uudet tulokkaat tulisi sijoittaa. Vihreää oli saatava ja nopeasti.
Sukeltaessani sosiaalisen median maailmassa myynnissä oleviin pistokkaisiin tulin huomanneeksi niiden olevan useimmiten tieteellisillä nimillä. Opinkin jossain määrin tunnistamaan itseäni kiinnostavia kasveja kuvista - mistä kasvista oli kyse ja ehkä osasin yhdistää jopa suomenkieliseen nimeen. Kun hypättiin kasvien tieteellisten nimien pariin...
Työpaikallani on ollut viherkasveja jo useita vuosia ja osa viikottaisia työtehtäviäni on ollut niiden kastelu. Keväällä Kultaköynnöksillä ja Aarnipeikonlehdillä alkoi olemaan jo sen verran mittaa, että olikin aika niitä reippaalla kädellä lyhennellä. Tuolloin mieleeni juolahti ajatus, että pitäisikö muutama pistokas napata kotiin ihan vaan...
